Olen Kristina Kettunen. Juureni ovat Teerijärvellä Pohjanmaalla ja asun Vantaalla. Synnyin noin 60 vuotta sitten perheeseen, jossa oli paljon iloa, huumoria, rakkautta ja yhdessäoloa. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt osan kaikesta siitä surusta ja vaikeasta, jota perheeni kantoi. Ilon ja surun yhdistelmä. Elämän kirjoa parhaimmillaan. Äitini syntyi Karjalaan, isäni ruotsinkieliseen pienkylään Pohjanmaalle. Minä synnyin heidän kauttaan ja avullaan. Olen aina tuntenut olevani kotona siellä missä olen.
Katso videotervehdykseni
Olen kauppatieteiden maisteri ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Vaasassa vuodelta 1986. Muutin Helsinkiin kun sain töitä Ahvenanmaalaiselta Chipsiltä. Olin noin 20 vuotta elintarvikealalla erilaisissa tehtävissä. Pidin siitä. Ingman oli viimeinen työnantajani tällä saralla. Ingman oli edelläkävijä monessa asiassa. Minä pääsin kehittämään itseäni coachin avulla. Tämä muutti minua. Syvyys minussa alkoi kutsumaan. Jätin vakituisen työn ja hyppäsin tuntemattomaan. Tästä on noin 15 vuotta. Ingmanilla lopettamisen jälkeen olin vielä mukana palvelemassa elintarvikealaa konsultoimalla mm Sitran, Tekesin, Chips Foodin jne kautta. Sitten sain sisimmästäni pyynnön alkaa luomaan omasta sisäisyydestäni käsin. Syntyi Lyckoboda tuotemerkki. Konseptien luominen ja niiden kaupallistaminen yhdessä luovien, median, tuotannon ja myynnin kanssa oli ydinkiinnostusaluettani. Siksi aloin luomaan konsepteja ja tekstejä omassa toiminnassani ja sisäisyydestä käsin. Minua ohjasi koko ajan jokin suurempi voima, jollakin tasolla tiesin, että näin tämä kuuluu tapahtua. Konseptit saivat ilmennyksen yhdessä ammattilaisten kanssa ja tuotteita syntyi. Tuotteet möin näinä vuosina lähinnä toreilla, tapahtumissa ja jälleenmyyjien kautta. Kaikki piti tapahtua pienessä mittakaavassa, tärkeintä oli sisäinen ohjaus. Tästä 15 vuoden ajasta on tänä vuonna syntynyt tiivistetty tarina. Halusin kirjata tarinan, koska se on ollut tärkeä matka kaikkinensa. Tietynlainen puhdistuksen tie. Tie ei lopu tähän. Se on ikiaikainen.
Olen viime vuosina löytänyt vapaan tanssin. Tanssi mahdollistaa minussa niin paljon avautumista. Tanssiystäväni Kirsikka järjesti elämäntaidekurssin, osana omaa harjoitusjaksoaan. Osallistuin. Jotain tapahtui. En ollut koskaan osannut piirtää. Rakastan kirjoittamista. Olin ilmentänyt itseäni kirjoittamalla, luomalla konsepteja ja valokuvaamalla. Yhtäkkiä huomasin, että rakastin pensselin liikettä. Se oli kuin tanssi. Yhdistin siihen sanat. Sanat, koska kirjoitan ja otan sisälle asian kuin asian kirjoittamalla käsin ja vasta sen jälkeen kirjoitan koneella. Sanoja ja lauseita kerään aina. Nyt siirsin nämä lauseet ja sanat maalauksen perustaan sen hetkisellä pensselin liikkeellä. Kun tämä on tehty alan maalaamaan. Maalaan pienteoksia. Koko on tähän asti ollut minulle keino olla turvallisesti yhdessä luomistilassa kotonani. Saatan siirtyä isompiin teoksiin lähikuukausina.
Kuten aina, sisimpäni johtaa.
Luova voima. Villi värähtelevä potentiaali.
Olen kuvannut itseäni seuraavasti sosiaalisessa mediassa.
- ”Itseni sisällä ja luonnossa oleva puhdas voima on veturini.”
- ”Walking my path on mother earth with eyes of a deepfeeling soul.”
- ”Finnish woman loving spirit of her life.”
- ”Rakastan luontoa, maani henkistä perimää, rakkauden voimaa ja maalaisjärkeä.”
- ”Alkuvoimainen. Nainen. Kypsä matriarkaalinen luomisvoima. Ikiaikainen.”
Tieni Lyckobodan parissa vei minut aina vaan kohti elämän ydintä, syvyyttä. Matka oli ja on puhdistuksen ja sisäisen kutsun matka. Tarina rohkeudesta. Powered by Lyckoboda.
Tästä tilasta käsin alkoi syntymään taidetta. Sanaton taide, jonka perustana on kuitenkin sanat ja niiden kantama energia kauttani.
Luova voima. Villi värähtelevä potentiaali.
Kristina Kettunen Art